top of page
Etsi
  • Merja Saulamaa

Juoksetko itsesi hengiltä?

Päivitetty: 20. maalisk. 2022

Jokainen itsestään ja terveydestään huolehtiva aikuinen ymmärtää, että liikunta on tärkeä osa hyvinvointia ja terveyden ylläpitämistä. Kuitenkin aivan liian usein huomaan niitä, fiksuja ja ajan hermolla olevia nuoria, mutta myös lähempänä puolen vuosisadan rajapyykkiä olevia ihmisiä, jotka rääkkäävät itsensä henkihieveriin. Sitten he ihmetteleveät, että mikä on ,kun tuntuu pahalta vaikka he treenaavat kuusi kertaa viikossa, käyvät lisäksi pilateksessa ja joogaavat vähintäänkin kolme kertaa viikossa. Missä mättää?


Ihminen on kokonaisuus. Keho ja kehon hyvinvointi ei muodostu pelkästään fyysisistä toiminnoista, vaan keho on kokonaisvaltainen, äärimmäisen monimutkainen rakennelma, joka kantaa mukanaan kokemuksia, muistoja ja tapahtumia, joista ihminen itse ei välttämättä ole lainkaan tietoinen. Kehomuisti on paljon parempi kuin ihmisen tietoinen muisti. Se saattaa synnyttää hämmennystä ja pelkoakin, mikäli ei ole oppinut kuuntelemaan kehoaan ja sen viestejä.


Valitettavan moni meistä yrittää paeta ahdistusta ja muita vaikeita tunteita suorittamalla. Joku tekee entistä enemmän töitä, pidentää päivää ja kaatuu väsyneenä sänkyyn kun vihdoin palaa töistä kotiin, kuntosalin kautta tietenkin. Joku toinen urheilee hullun lailla ja saa ympäristön hyväksynnän. Liikuntaa aktiivisesti harrastavat ovat ihalitavia ja kunnioitettavia persoonia, kun he jaksavat huolehtia itsestään kaiken kiireen ja ruuhkavuosien keskellä.


Älä ymmärrä väärin. En vastusta liikkumista tai treenaamista. En ole kuntosalien vihaaja tai joukkuepeleissä katkeroitunut häviäjä. Vaikka tällä hetkellä olenkin melkoinen sohvaperuna käytännön sanelemista syistä, rakastan liikuntaa ja aivan erityisesti joukkuepelejä, mutta myös uimista, yksin vaeltamista luonnossa ja pitkiä kävelylenkkejä ystävän kanssa, jopa yksikseni. Yleensähän liikunnasta tulee valtavan hyvä olo. Se mitä haluan sanoa ja peräänkuulutan on kohtuus. Kohtuuden ymmärtäminen kaikilla elämän alueilla on viisauden alku. Jos liikunnasta ja treenaamisesta tulee addiktio, se ei edistä millään tavalla terveyttä ja hyvinvointia.


Sykettä nostavan liikunnan keho tulkitsee stressinä. Myös positiiviset muutokset elämässämme lisäävät stressikuormitusta. Ihmiskehossa ei ole erillistä lokeroa hyvälle ja haitalliselle stressille ja siksi onkin vaara, että "stressikattila" kiehuu yli. Sopivalla tasolla stressi on toimintamme moottori. Stressaavassa tilanteessa kehomme virittyy valmiustilaan, hermoston toiminta kiihtyy ja kehoon erittyy stressihormoneja. Sopiva määrä stressiä saa meidät yrittämään parastamme ja pitää meidät aktiivisina, hyvällä tavalla elossa ja toimintakykyisinä. Stressi saattaa kuitenkin kasautua haitalliseksi, mikäli sitä ei osata oikealla tavalla purkaa tai kuormitus on pitkäkestoista.


Jos elämässäsi tapahtuu paljon ja monenlaista samaan aikaan tai lyhyen ajan sisällä, vaikka pääosin muutokset olisivatkin myönteisiä, saatat elää pitkään valtavan stressikuorman alla oikeastaan edes tajuamatta sitä. Saatat havahtua siihen, että tuntuu jotenkin tukkoiselta, kroppa ei suostu yhteistyöhön, ajatus jumittaa ja pinna palaa tavallista herkemmin. Joillakin saattaa ilmentyä räjähdysherkkyyttä ja itku tulee hyvin helposti, työt eivät suju, tuntuu kuin kulkisi jatkuvassa sumussa. Monille on yllätys, kuinka vahvasti keho reagoi erilaisiin tunteisiin ja kuinka tiivis on keho-mieliyhteys.


Toisaalta kehon ja tunteiden yhteys on ilmiselvä, jos tarkastelet ihmisiä ja heidän olemustaan. Pelkästään kävelytyyli ja -nopeus tai ryhti viestii voimakkaasti tunnetiloista. Kasvolihasten kireys tai levollisuus paljastaa tunnetiloja erityisen hyvin. Jos tarkkailet omaa hengitystäsi tai sydämen sykettä erilaisissa tunnetiloissa, huomaat, että yhteys on vahva ja selvä. Kehon tuntemusten havainnointi ja tunnistaminen auttaa purkamaan jännitystä ja helpottaa samalla vaikeiden tunteiden käsittelyä. Joskus siihen tarvitaan ulkopuolisen ammattilaisen lempeää ohjausta.


Keho, tunteet ja mieli ovat siis erottamaton paketti ja jokainen vaikuttaa toisiinsa hyvässä ja pahassa. Tämä erottamaton kolmiyhteys elää ja voi hyvin, kun sitä ruokitaan riittävällä unella ja levolla, sopivalla ravinnolla, tyydyttävillä sosiaalisilla suhteilla ja sopivasti kuormittavalla ja iloa tuovalla liikunnalla. Lisäksi on havaittu, että tuo yhteys voi hyvin, mikäli ihminen saa tehdä merkityksellistä työtä ja elää arvojensa mukaista elämää, ts. antaa aikaansa niille asioille, jotka ovat hänelle tärkeitä ja ponnistelujen arvoisia. Kaiken lisäksi keho-mieli-tunneyhteys aiheuttaa itseään ruokkivan hyvän kierteen, kun sen kaikista osa-alueista pidetään huolta ja stressikuormitusta osataan säädellä sopivasti.


Muistan oman kokemukseni vuosien takaa. Ruuhkavuodet olivat pahimmillaan ja elämä tarjoili tapahtumia isoilla annoksilla. Unohtelua ja aivosumua olin jo havainnut jonkin aikaa. Mieli oli herkkä ja moni sinänsä pieneltä tuntuva asia itketti. Tuli hämmentynyt ja outo olo. Pilatestunnilla ihmettelin, että kroppani oli muuttunut kummallisen jäykäksi. Aiemmin helpoilta ja mukavailta tuntuneet liikkeet eivät luonnistuneet. Kroppa oli kuin betonia ja vaikka kipua en aistinut, kyyneleet valuivat silmistäni yrittäessäni suorittaa helppoa venytysliikettä. Poistuessamme liikuntasalista puuskahdin ääneen, että pitää varmaan mennä kuntosalille kun olen niin huonossa kunnossa, että en kykene enää pilatesliikkeitä tekemään. Niin. Loogista ajattelua. Kun ei jaksa, täytyy treenata lisää.


Onneksi puuskahdukseni kuuli viisas ja kokenut fysioterapeutti joka venytteli viereisellä jumppamatolla. Hän sanoi jämäkän lempeästi: "Kuule, älä lähde kuntosalille. Älä myöskään tee pitkiä lenkkejä tai muuta kuormittavaa liikuntaa. Nyt sinun on aika levätä, antaa keholle ja mielelle aikaa palautua. Sinulla on kuulostanut viime aikona olleen aivan liikaa kaikenlaista elämässäsi." Arvatkaapa ymmärsinkö nuo sanat? Kyllä, mutta vasta pitkän ajan kuluttua kun olin jo pudonnut syvälle uupumuksen tummiin syövereihin ja lopulta ymmärtänyt hakeutua terapiaan, jossa pääsin käsittelemään mm. sitä, että olin sairastunut vahvuuteen ja suorittamiseen. Toivuin ja sain uudelleen elämästä kiinni, mutta tie oli pitkä. Olin juossut itseni lähes hengiltä.


Toivottavasti sinä olet viisaampi. En suosittele kokeilemaan miltä syvä uupumus tuntuu. Stressiä ja kaikenlaista kuormitusta on hyvä oppia purkamaan säännöllisesti, jotta se ei pääse kasautumaan ja aiheuttamaan monenlaista, kehon ja mielen tuskaa. Kaiken lisäksi stressinpurkuun on olemassa hyvin yksinkertaisia keinoja. Ne pitää vain oivaltaa ja kokeilla. Saatat hämmästyä, kun huomaat, että kehon ja mielen rauhoittaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Itseasiassa se voi tapahtua hyvin helposti, vaikka päivittäisten töiden lomassa, kun olet oppinut yksinkertaisen tekniikan jolla saat yhteyden hermostoosi.


Miltä tuntuisi antaa itsellesi kokonaisvaltainen hyvän olon ja levollisuuden tunne ja nauttia elämästä ilman tukkoisuutta, jumittavia ajatuksia ja aivosumua? Mitä jos maisema ja mieli olisikin kirkas ja olisi kevyt hengittää? Jo yhden tai kahden käyntikerran jälkeen Psykobaarin asiakkaat kertovat myönteisistä vaikutuksista. Välttämättä ei ole tarvetta pitkiin, vuosia kestäviin prosesseihin. Oleellista on, että aloitat muutoksen ajoissa. Ilolla autan sinut alkuun.

- Merja

Psykobaarin terapeutti



92 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Tuijotuskilpailu - Sietokyvyn aikaikkuna

Sairaalaympäristössä ja ensihoidossa olen kuullut puhuttavan aikaikkunasta. Joku tehtävä tai operaatio tulisi hoitaa tietyn ajan kuluessa, jotta potilasta voidaan vielä auttaa. Jos tuo aikaikkuna ehti

Muuttoaika

Tunnetko ihmisiä, joiden on vaikea asettua aloilleen? Oletko itse sellainen, joka ei helpolla löydä omaa paikkaansa? Kuinka monesti olet muuttanut? Laskeskelin kerran, että olen muuttanut kaikkiaan 16

bottom of page